Koordinaattijärjestelmällä (coordinate reference system) tarkoitetaan joukkoa suureita, jotka tarvitaan koordinaatiston määrittelemiseksi, sijoittamiseksi ja orientoimiseksi. Geodeettisen koordinaattijärjestelmän määrittelemiseen tarvittavia suureita ovat vertausellipsoidin isoakselin puolikas (a), Maan geosentrinen vetovoimavakio (GM), dynaaminen muotokerroin (J2), pyörähdysliikkeen kulmanopeus (ω), koordinaatiston origon sijainti ja koordinaattiakselien suunnat. Esim. ETRS89 on koordinaattijärjestelmä.

Koordinaattijärjestelmän, koordinaatiston, koordinaattien ja datumin suhdetta toisiinsa voidaan kuvata alla olevalla kuvalla ja seuraavilla määritelmillä.



Datumilla tarkoitetaan parametreja, jotka kiinnittävät koordinaatiston tarkastelun kohteena olevaan kokonaisuuteen eli koordinaattijärjestelmään. Geodeettinen datumi määrittelee valitun vertausellipsoidin tai kolmiulotteisen suorakulmaisen koordinaatiston sijainnin ja suunnan suhteessa Maahan.
Huom. Englannin sanaa datum tai geodetic datum käytetään myös tarkoittamaan koordinaattijärjestelmää. Esim. kun GPS-vastaanottimissa mainitaan, että datum on WGS84, se tarkoittaa siinä yhteydessä suomeksi koordinaattijärjestelmää.

Koordinaatistoon koordinaattiakselien muodostama mitta-akselisto. Erityyppisiä koordinaatistoja ovat esimerkiksi suorakulmainen koordinaatisto, geodeettinen koordinaatisto, pallokoordinaatisto, lieriökoordinaatisto ja tasokoordinaatisto.

Termiä koordinaatisto käytetään tarkoittamaan myös koordinaattijärjestelmän realisaatiota. Tällöin tarkoitetaan usein CTRF:n (Conventional Terrestrial Reference Frame) mukaista koordinaatistoa. CTRF määritellään fyysisten pisteiden joukkona, joille on tarkasti määritetyt koordinaatit tietyssä koordinaattijärjestelmässä. Realisaatio tarkoittaa todellisia maastossa olevia kiintopisteitä, joille on mitattu ja laskettu koordinaatit.  Käytännössä realisointi tapahtuu mittaamalla pisteille koordinaatit kyseisessä koordinaatistossa, nykyisin pääasiassa GNSS - mittauksin (GNSS = Global Navigation Satellite System, maailmanlaajuinen satelliittipaikannusjärjestelmä, sisältäen GPS:n, GLONASS:n, jne). 

Esimerkiksi: EUREF-FIN on koordinaatisto, joka on ETRS89-koordinaattijärjestelmän realisaatio Suomessa. JAKOkii-tietojärjestelmässä käytetään 2010 alkaen laskentakoordinaatistona ETRS89-GKn -tasokoordinaatistoa, jossa n on karttaprojektion keskimeridiaanin asteluku (esim ETRS-GK24).

Koordinaatit ovat lukuarvoja, jotka määrittelevät pisteen sijainnin valitussa koordinaatistossa. Lukuarvoja on yhtä monta kuin koordinaatistossa on akseleita. Koordinaatit voivat olla esimerkiksi maantieteellisiä leveys- ja  pituuskoordinaatteja (φ,λ), geodeettisia leveys- ja pituuskoordinaatteja (φ,λ,h), avaruuskoordinaatteja (X,Y,Z) tai tasokoordinaatteja (x,y tai N,E).

Maailmanlaajuiset koordinaattijärjestelmät

Maailmanlaajuista koordinaattijärjestelmää määritellessä ongelmana on se, että maankuori ei ole stabiili. Mannerlaatat liikkuvat jatkuvasti, esimerkiksi Suomi liikkuu Euraasian mannerlaatan mukana noin 2 cm vuodessa Pohjois-Amerikan mannerlaatasta poispäin. Tämän vuoksi koordinaattijärjestelmille ilmoitetaan ajankohta, johon se on sidottu. Tätä ajankohtaa kutsutaan epookiksi.

Mannerlaattojen liikkeet
Kuva: USGS http://pubs.usgs.gov/gip/dynamic/slabs.html

ITRS (International Terrestrial Reference System) on maailmanlaajuinen koordinaattijärjestelmä. Se on määritetty mm. tähtihavaintojen, kuulaserhavaintojen ja globaalin GPS-havaintoverkon avulla. Pisteille on määritetty suorakulmaiset avaruuskoordinaatit ja niiden vuotuinen liike. Pisteet ja niiden koordinaatit määrittelevät ITRS:n realisaation, jota kutsutaan nimellä ITRF (International Terrestrial Reference Frame). Mannerlaattojen liikkeistä johtuen realisaatio on sidottu epookkiin, joka näkyy realisaation nimessä, esimerkiksi ITRF97. Viimeisin käytössä oleva realisaatio eli koordinaatisto on ITRF2005.

ETRS89 (European Terrestrial Reference System) on koordinaattijärjestelmä, jossa ITRS on kiinnitetty Euraasian mannerlaatan Euroopan puoleiseen kiinteään osaan. Se yhtyy ITRS- koordinaattijärjestelmään ajankohtana 1989 eli epookki on 1989.0 (eli se on ollut osa ITRF89 - realisaatiota). ETRS89 realisoitiin eli toteutettiin ensi kerran vuonna 1989 tehdyn mittauskampanjan seurauksena. Realisaatiota kutsutaan nimellä ETRF89 (European Terrestrial Reference Frame) tai Euref89. Vuosi 1989 ei ole itse asiassa epookki sen varsinaisessa merkityksessä, vaan ajankohta, jolloin ETRS89 on ensimmäisen kerran määritetty. Eri ETRS89 realisaatiot vastaavat sen hetkistä ITRS - ratkaisua, esimerkiksi ETRF2000 vastaa ITRF2000:tta. ETRS89 realisointi ja ylläpito tapahtuu käytännössä Euroopassa sijaitsevien pysyvien GNSS -asemien (kuva alla) avulla.        

 Kuva: EUREF  http://www.epncb.oma.be/_trackingnetwork/maps.php

Useimmissa Euroopan maissa ETRS89 - koordinaattijärjestelmästä on oma kansallinen realisaatio eli toteutus. Koko Euroopan alueelle määritetty realisaatio on pistemäärältään käytännössä liian harva. Siinä ei ole riittävästi pisteitä esimerkiksi mittaustoimintaan tai muunnosten määrittämiseen. Suomen kansallisen ETRS89 - realisaation nimi on EUREF-FIN.

WGS84 (World Geodetic System) on GPS- satelliittipaikannusjärjestelmän käyttämä koordinaattijärjestelmä. Se on määrittelyiltään lähes identtinen ITRS- koordinaattijärjestelmään nähden. Näin myös ETRS89-järjestelmää ja sen suomalaista realisaatiota EUREF-FIN:iä voidaan pitää identtisenä WGS84:n kanssa. WGS84-koordinaatisto on realisoitu kuitenkin paljon harvemmalla määrällä pisteitä, käytännössä Yhdysvaltain puolustusministeriön GPS - järjestelmän seuranta-asemilla. Suomessa WGS84 - järjestelmässä määritettyjä pisteitä ei ole. Viimeisin päivitys WGS84 -järjestelmän määrittelyihin on tehty 2004.

ETRS89-koordinaattijärjestelmän käyttöönotto on Maanmittauslaitoksessa jo sovellusten testausvaiheessa. Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmiin on pääosin tehty tarvittavat sovellusmuutokset.

Käyttäjille uusi koordinaatisto näkyy ensi sijassa niiden käyttöliittymissä ja tuotteissa.

Muutosten aikataulu Karttapaikoilla:

1. Kansalaisen Karttapaikka viikolla 6/2010
2. Ammattilaisen Karttapaikka ja kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) selaintietopalvelu viikolla 7/2010

Tuotteet ja ETRS89

Maanmittauslaitoksen tuotteet muuttuvat ETRS89 -pohjaisiksi. Osan tuotteista saa jo nyt ETRS89 - koordinaattijärjestelmässä ja osa tulee saataville helmikuussa 2010. Osa tuotteista valmistuu myöhemmin.

Maastotietotuotteista vain 1:100 000 ja 1:250 000 eivät ole vielä ETRS89-koordinaattijärjestelmässä. Uusi 1:100 000 vektoriaineisto (KKJ:n yhtenäiskoordinaatistossa) valmistuu 2010 alussa ja siihen pohjautuva 1:250 000 aineisto vuoden 2011 alussa.

Edellä mainitut karttatietokannat muunnetaan ETRS-TM35FIN:iin niiden valmistuttua. Lisäksi niistä tuotetaan ETRS-TM35FIN-rasterikartat. Ennen niiden valmistumista käytetään vanhaan aineistoon perustuvia ETRS-TM35FIN-rasterikarttoja muun muassa Karttapaikalla.

Vuonna 2008 otetut ja sitä uudemmat ortoilmakuvat ovat ETRS-TM35FIN:ssä. Aikaisemmin otetut ortoilmakuvat ovat kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ).

Tuki kartastokoordinaattijärjestelmälle (KKJ)

Maanmittauslaitos tukee kartastokoordinaattijärjestelmää vuoden 2012 loppuun asti numeerisissa tuotteissa. Lisäksi KKJ:ää voi käyttää rajapintapalveluissa ja tietopalvelusovelluksissa, mm. Kansalaisen Karttapaikalla se on valinnainen koordinaatisto. Tietopalvelusovellusten muunnostoiminnolla voidaan muuntaa koordinaatteja ETRS89:n ja KKJ:n välillä. Yleislehtijaon mukaiset maastokartat ovat KKJ:ssä ja ne korvautuvat vähitellen TM35-lehtijaon mukaisilla uusilla maastokartoilla.

Kiinteistötoimitukset

Kiinteistötoimitusmittaukset tehdään vuonna 2010 ETRS89 - koordinaattijärjestelmässä. Toiminta ja mittaaminen kiinteistötoimituksissa eivät sinänsä muutu, vain käytettävä koordinaatisto muuttuu. Toimituskartat ja koordinaattiluettelot ovat jatkossa ETRS-GKn - tasokoordinaatistoissa.

Koulutusta kuntien kiinteistörekisterien ylläpitäjille

Kuntien käyttämään KTJkii - rekisterinpitosovellukseen tulee muutoksia koordinaattijärjestelmän käyttöönotosta johtuen. Kunnissa kiinteistörekisteriä ylläpitäville järjestetään yhden päivän koulutus 8.12.2010 Helsingin Pasilassa. Koulutuspäivän kutsu ja tarkempi ohjelma ovat nähtävissä KTJ-rekisterinpidon sivuilla vielä joulukuun aikana.

Lisätietoja koulutuspäivästä antaa johtava asiantuntija Marko Ollikainen Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksesta, p. 040 7793726, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)maanmittauslaitos.fi

Termejä ja lisätietoja

• ETRS89: European Terrestrial Reference System 1989, 3D-koordinaattijärjestelmä, joka on kiinnitetty Euraasian mannerlaatan yhtenäiseen osaan.
• ETRS-GKn: ETRS-järjestelmän kanssa käytettävä tasokoordinaatisto ja karttaprojektio (Gauss-Krüger).
• ETRS-TM35FIN: ETRS-järjestelmän kanssa käytettävä tasokoordinaatisto ja karttaprojektio (Transverse Mercator)

Lisätietoja ETRS89-koordinaattijärjestelmästä
Julkisen hallinnon suositus JHS153: ETRS89-järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa
Julkisen hallinnon suositus JHS154: ETRS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako

Suomessa on käynnissä koordinaatistouudistus, jossa kartastokoordinaattijärjestelmä KKJ korvataan yleiseurooppalaisella ETRS89-koordinaatistojärjestelmällä.

ETRS89-koordinaattijärjestelmä on tarkka ja luotettava. Se sopii yhteen muiden maiden koordinaattijärjestelmien kanssa ja antaa näin mahdollisuuden paremmalle koordinaatti- ja karttatietojen vaihdolle. Se sopii myös helpommin käytettäväksi satelliittipaikannukseen.

Maanmittauslaitos laajentaa ETRS89:n käyttöä

Maanmittauslaitos laajentaa ETRS89:n käyttöä omassa toiminnassaan. Kartta-, aineisto- ja palvelutuotteissa otetaan laajemmin käyttöön yleiseurooppalainen ETRS89-koordinaattijärjestelmä (EUREF-FIN) ja sen kanssa käytettävät ETRS89-GKn- ja ETRS89-TM35FIN -karttaprojektiot vuonna 2010.

Uutta koordinaatistoa käytetään Maanmittauslaitoksessa jo kiintopistemittauksissa, ilmakuvauksissa ja laserkeilauksessa. Myös Maastokartat painetaan ETRS89-TM35FIM-koordinaatistossa. Koordinaatisto on käytössä myös useissa kunnissa.

Uusi järjestelmä kartoille

Maanmittauslaitos siirtyi kartantuotannossaan uuteen koordinaattijärjestelmään vuonna 2006. Samalla siirryttiin uuteen lehtijakoon. Uudistuksen myötä muuttui myös maastokarttojen mittakaava. Uudet Peruskartat julkaistaan mittakaavassa 1:25 000 ja Maastokartat 1:50 000.

Kartantuotannossa siirtymävaihe vie joitakin vuosia ja sinä aikana on käytössä rinnakkain KKJ:n ja EUREF-FIN:n mukaisia karttoja.

Merenkulkulaitos julkaisi ensimmäiset ETRS89-järjestelmään perustuvat "siniset merikortit" tammikuussa 2003.

Lisätietoja koordinaattijärjestelmistä ja karttaprojektioista

Maanmittauslaitosksen koordinaattijärjestelmät sivustolla

Paikkatietolainaamo

Kartanlukua oppimaan!

Kartanlukutaito on yksi perustaidoista, jotka oppilaan tulisi oppia kouluaikanaan. Karttapaikka tarjoaa oivallisen lisän ja vaihtelun paperisten karttojen käytön ohella. Kartat ovat aina ajantasalla ja tietoa voi hakea mistä päin Suomea tahansa.

Valmiit tehtävät luokka-asteittain

Karttapaikkatehtävät on suunniteltu alakoululaisille ja yläkoulu- sekä lukioikäisille. Opetusta voi antaa perinteisesti maantiedon tunneilla, mutta karttoihin ja esimerkiksi koordinaattijärjestelmiin voi tutustua myös vaikkapa liikunta- ja matematiikantunneilla. Aikaa tehtävien suorittamiseen kannattaa varata ainakin tunti, mielellään kaksi.

Molempien tehtäväosioiden alussa on perustehtäviä, joita tekemällä Karttapaikan ominaisuudet ja mahdollisuudet selviävät oppilaalle. Tehtäviä tekemällä oppilas saa kokonaisvaltaisen kuvan siitä, mitä kaikkea kartalta voi hakea ja miten karttaa pitää lukea.

Alakoululaisten tehtäviä 6 ja 7 voi käyttää eriyttävinä esimerkiksi nopeimmin edistyville oppilaille.

Yläkoulu- ja lukioikäisten tehtävistä 7 ja 8 ovat eriyttävää materiaalia, jota asiasisällön vuoksi kannattaa toki opettaa myös perusopetuksessa.

Tehtävän 5 kohta J on tarkoitettu etenkin nopeimmin edistyville, jo perusasiat hallitseville oppilaille.

Antoisia opiskeluhetkiä toivottaa 

Susanna Marttinen, Suutarilan yläasteen koulun maantiedon ja biologian opettaja 

Maanmittauslaitos on julkaissut sivuston, josta löytyy tietoa koordinaattijärjestelmistä ja koordinaatistoista. Sivuston avulla voit tutustua koordinaattijärjestelmien perusteisiin, aiheeseen liittyvään sanastoon ja lyhenteisiin sekä järjestelmien välisiin muunnoksiin.

Sivustolla esitellään myös miten ETRS89-koordinaattijärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa Maanmittauslaitoksen toimintaan ja tietojärjestelmiin.

Sivusto on osoitteessa etrs.nls.fi Ruotsinkielinen versio sivustosta julkaistaan myöhemmin. 

Huomioithan: sivusto löytyy kokonaisuudessaan uudistetulta Maanmittauslaitos.fi -verkkosivustolta!

ETRS89-koordinaattijärjestelmän käyttöönotto 2010 vaikutti Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmiin, tuotantoon, maastomittaukseen ja tuotteisiin.  Rasterikartat, ortokuvat ja kantakartat ovat ETRS-TM35FIN-projektiossa, myös viralliset karttaotteet ja -tulosteet saadaan vain ETRS-TM35FIN:ssä. Vanha KKJ-koordinaatistojärjestelmä poistui käytöstä 2012 lopussa.

JAKOkii- ja rekisterinpitosovellukseen voidaan ladata MML-ETRS-, MMH360- tai MAAGIS XL-formaatissa olevia mittaustietoja.  Uudet mittaukset tehdään uudessa tiedonsiirtoformaatissa. Uutta tiedonsiirtoformaattia, MML-ETRS, käytetään ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatistossa ja ETRS-GK -kaistoissa tehtyjen mittaustietojen siirtämiseen. Tiedonsiirtoformaatin tiedostopäätteenä käytetään mml-päätettä, esimerkiksi mittaukset.mml. 

Miksi Maanmittauslaitos on vaihtanut koordinaattijärjestelmää?

• Paikkatiedon laatu ja tarkkuus paranevat.
• Paikannustekniikan parempi hyödyntäminen (GPS, GNSS). GPS:n käyttämä koordinaattijärjestelmäWGS84≈ ETRS89, eli muunnosten tarve vähenee.
• EU:n INSPIRE-direktiivi edellyttää ETRS89-järjestelmän käyttöä. Suomessa ohjeistettu julkisen hallinnon suosituksilla JHS 153 ja JHS 154.
• Kansainvälinen ja kansallinen tietojenvaihto helpottuu (kaikki samassa koordinaatistossa).

Missä koordinaattijärjestelmässä MML:n digitaalisia aineistoja saa?

Kaikkia aineistoja saa ETRS89-koordinaattijärjestelmässä.  Tarkempia aineistokohtaisia tietoja löytyy Tuotteet-sivulta.

Maanmittauslaitos lopettaa vanhan kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) käytön ja tuen, kun siirtymäaika nykyiseen ETRS-TM35FIN-koordinaatistoon päättyy. Vuoden alusta lukien Maanmittauslaitos ei enää ylläpidä digitaalisten tuotteiden KKJ-versioita, eikä niitä enää voi hankkia Maanmittauslaitoksesta.

Kartastokoordinaattijärjestelmän tuki päättyy Maanmittauslaitoksessa palvelujen päivitysten yhteydessä. Ensimmäisenä KKJ-koordinaatistot poistetaan Karttapaikalta viikolla 2, kun käyttöön otetaan uusi versio. Palvelussa säilyy muuntamistyökalu, jolla KKJ-koordinaatit voi muuntaa ETRS-koordinaatistoon.

Katso muutosten yksityiskohdat ja aikataulu tästä

Ottakaa käyttöön ETRS89-järjestelmä

ETRS89 on yleiseurooppalainen koordinaattijärjestelmä, jota kaikki EU-maat käyttävät. Euroopassa yhteinen järjestelmä helpottaa myös kansainvälistä tietojenvaihtoa.

Uusi koordinaattijärjestelmä on tarkempi ja tasalaatuisempi kuin aiemmin käytössä ollut kartastokoordinaattijärjestelmä (KKJ). Kiinteistötoimituksissa rajamitat ja pinta-alat vastaavat järjestelmässä entistä paremmin todellisia arvoja maastossa.

Maanmittauslaitos suosittelee siirtymistä ETRS89-koordinaattijärjestelmään. Maanmittauslaitos itse siirtyi käyttämään tuotteissaan ETRS89-koordinaattijärjestelmää vuonna 2010.

Lisätietoja

Koordinaatistotuki, 020 631 5297

Marko Ollikainen, 040 779 3726, marko.ollikainen[ät]maanmittauslaitos.fi 

Professori Markku Poutanen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta valittiin EUREF-komission puheenjohtajaksi perjantaina 5.6.2015 Saksan Leipzigissa.

EUREF (European Reference Frame) on eurooppalaisten valtioiden yhteisö, joka määrittelee ja ylläpitää eurooppalaista koordinaattijärjestelmää ja seuraa, että kansalliset järjestelmät ovat keskenään yhteensopivia. EUREF on yksi Kansainvälisen geodeettisen yhteenliittymän IAG:n (The International Association of Geodesy) alakomissioista.

Markku Poutanen on ollut EUREFin teknisen työryhmän jäsen vuodesta 2008 lähtien.

Koordinaattijärjestelmän rungosta avointa dataa

"Yksi tärkeimmistä asioista on EUREFin pysyvä GNSS-verkko. Se on euroopanlaajuisen koordinaattijärjestelmän runko ja sen avulla valtiot voivat ylläpitää omia koordinaattijärjestelmiään", kertoo seuraavaksi nelivuotiskaudeksi valittu puheenjohtaja Markku Poutanen.

Poutasen mukaan yksi GNSS-verkon perusperiaatteista on datan avoimuus. Kaikkien verkon asemien datat ja niistä lasketut aikasarjat ja koordinaattiarvot ovat vapaasti saatavilla EUREFin datapankeissa. Yhä useammalta asemalta on saatavissa myös reaaliaikasta tietoa ja siitä laskettua korjaussignaalia esimerkiksi navigoinnin tarpeisiin.

YK:n päätöslauselma turvaa geodeettista infraa

Tällä hetkellä kansalliset karttalaitokset, tutkimuslaitokset ja yliopistot ylläpitävät havaintoasemiaan ja datapankkejaan omalla rahoituksellaan. Tähän saattaa tulevaisuudessa tulla helpotusta, sillä YK hyväksyi helmikuussa 2015 päätöslauselman, jossa valtioita kehotetaan sekä turvaamaan geodeettisten infrastruktuurien ylläpito ja edistämään datan vapaata saatavuutta.

"EUREFilla riittää haasteita myös tulevaisuudessa. Uudet satelliittipaikannusjärjestelmät, uudet tekniikat ja lisääntyvä tarve entistä tarkempiin mittauksiin edellyttävät entistä tarkempia koordinaattijärjestelmiä ja datan saatavuutta", Markku Poutanen sanoo.

Poutasen mielestä EU:n yhteinen lainsäädäntö ja ennen kaikkea INSPIRE-direktiivi ovat hyviä selkänojia, joihin viime kädessä voidaan vedota.

"Ehkä sen verran lakiin kuitenkin olisi hyvä kirjata Suomessa, että voisimme turvata geodeettisen infrastruktuurin myös tulevaisuudessa kaikkien budjettileikkausten ja säästöpaineiden keskellä",

Lisätietoja

Professori Markku Poutanen, 040718 2152, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Euroopan koordinaattijärjestelmien komissio EUREF kokoontui 25. - 27.5.2016 San Sebastianissa. San Sebastian, tai baskiksi Donostia, on vuonna 2016 Euroopan kulttuuripääkaupunki, mikä näkyi myös katukuvassa ja turistien määrässä. Suomesta kokoukseen osallistuivat Paikkatietokeskuksesta Markku Poutanen, joka on EUREF-komission puheenjohtaja, ja kansallisena edustajana Pasi Häkli. Kokoukseen oli ilmoittautunut kaikkiaan sata osallistujaa yli kolmestakymmenestä Euroopan maasta.

Kovin suuria mullistuksia ei tämänvuotinen kokous tuonut. YK:n päätöslauselma kestävään kehitykseen perustuvista koordinaattijärjestelmistä oli yksi tärkeimmistä puheenaiheista. Avajaissanoissa Markku Poutanen otti esille EUREFin merkityksen eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän ylläpitäjänä ja kansallisten toteutusten laadun ja luotettavuuden varmistajana. Ilman EUREF-komission teknistä työryhmää ja EUREFin pysyvää GNSS-verkkoa meillä ei olisi nykyisenkaltaista yhtenäistä eurooppalaista koordinaattijärjestelmää.

Markku Poutanen piti myös esityksen eurooppalaisesta YK:n asiantuntijatyöryhmästä GRF-Europe (Geodetic Reference Frame), jonka puheenjohtaja hän on ja jonka tarkoitus on toimia linkkinä toisaalta koordinaattijärjestelmien ylläpitäjien ja kansallisten toimijoiden välillä, toisaalta olla yhdysside YK:n erityistyöryhmän UN GGIM: Europe suuntaan.

Pasi Häkli esitti Suomen kansallisen raportin, jossa merkittävintä olivat Paikkatietokeskuksen FinnRef-verkon ja Metsähovin geodeettisen perusaseman uudistukset.

Ensi vuoden kokous pidetään Puolan Wroclawissa toukokuun 2017 lopulla.

Liikennevirasto on tilannut Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskukselta Saimaan kanavan Suomen puolen ja vuokra-alueen suluille koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän, joka on sama kuin Suomen Euref-Fin ja N2000.

Näitä tietoja tarvitaan, kun Saimaan kanavassa ruvetaan korjausrakentamaan esimerkiksi sulkuja. Tuolloin on tärkeää, että koko rakentamisprojekti on samassa järjestelmässä.

Saimaan kanavan vuokra-alueen vuokrasopimus uudistettiin 50 vuodeksi vuonna 2012. Älykäs Saimaa -hankkeen avulla Saimaan kanavaa pyritään kehittämään ja kanavaliikenne turvaamaan.

─ Haastavan tästä tekee se, että ollaan Suomen raja-alueiden ulkopuolella, sanoo tehtävää Paikkatietokeskuksessa johtanut Hannu Koivula. ─ Referenssit ovat Suomen puolella, eikä toista päätä pystytä kiinnittämään mihinkään.

Tarkkavaaitus tehtiin Suomen puolelta

─ Ajatus oli, kertoo Hannu Koivula, ─ että saadaan korkeusjärjestelmä vuokra-alueelle tarkkavaa’iten ja kaikille suluille koordinaattipisteparit tulevia rakennustöitä varten.

Samalla vuokra-alueelle mitattiin koordinaatiston runko. Tehtiin 31 uutta vaaituspistettä. Vaaitussilmukan pituus oli 58 km ja sulkuvirhe 1,8 mm. GPS-mittauksessa noudatettiin soveltuvin osin Julkisen hallinnon suositusta 184.

GPS-mittaukset kestivät kahdeksan päivää. Tarkkavaa’ituksia tehtiin 18.4. - 27.5. Loppuraportti on nyt toimitettu Liikennevirastolle.

Lisätietoja

Erikoistutkija Hannu Koivula, puh. 050 430 1639, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi